Yleis(maan)tietoa

Monesti suomalaisten kuuluu ihmettelevän miten monilla muilla (muun maan) kansalaisilla tuntuu olevan mahdottoman suppea yleistieto. Itse ulkomailla viettämieni vuosien perusteella yhdyn tuohon ihmettelyyn. Joskaan tätä ei sovi yleistää(!), sillä hyvän yleistiedon omaava tietää, että stereotypiat ovat törkeää yleistystä, eivätkä yleensä pidä paikkaansa.

Kuitenkin suomalaisena monesti tuntuu hassulta, välillä jopa kirpaisevan pahalta, miten vähän ulkomailla tiedetään maastamme. (Jos siitä siis tiedetään.) Mitä, Nokia on suomalainen? Mitä, Otis ja Kone ovat suomalaisia? Mitä, onko sekin suomalainen? Kaurismäki? -Luulin, että hän on ruotsalainen. Siis mitä ihmettä?

Mitä, eikö teillä olekaan jääkarhuja kadulla? No... Ei ole. Kaiken huippu mielestäni oli, kun eräällä tunnilla eräs ranskalainen laukoi pingviinienkin elävän varmaan Pohjois-Suomessa, kun kerran etelämmässä varmaan nähdään jääkarhuja. Ja kaikki totisella naamalla ja suunnattomalla ihmettelyllä perusbiologiasta ja eläinten levinneisyydestä!

Yleinen keskustelunaihe suomalaiselle ulkomailla on aina, mikäs muukaan, sää. Kyllä aina saa olla selittelemässä, että joo, kyllä meilläkin voi olla yli +30? Vastareaktiona usein suurta ihmettelyä ja silmien pyörittelyä. Mitä, teillä ei ole aurinkoa laisinkaan talvella- kuuroille korville usein menee kerronta siitä, että kesällä onkin sitten valoisaa koko ajan. Meillähän on aina kylmä...

Kun asuin Pariisissa, olivat monet kiinnostuneita tietämään mistä olen kotoisin, kadunkulman leipomon myyjä, juustopuodin emäntä, kulmakuppilan pitäjä. Monesti kun kerroin olevani suomalainen (finlandaise), niin monet kysyivätkin samantien, että "jaa, hollantilainen" (hollandaise)? No, kaukaisesti ääntämys voi muistuttaa samaa, tai kaiketi se oli oma kykenemättömyyteni ranskankielessä. Kun sitten yritti selittää, että maa on "La Finlande", niin monesti huomasi "tyhjän katseen", joka vähän kuin antoi vihjettä, ettei toisella osapuolella kauhesti lamppu silti syttynyt...

Byrokratian rattaissa pyörin kerran samaisella Pariisin komennuksella. Silloin oli moisesta pompottelusta koti-ikävä suurimmillaan ja ärsytyskynnys ranskalaisiin lähes nolla. Taas kerran jonotan postiin vahvistamaan ties mitä papereita ja lähettämään kirjattuna toista, kun katseeni hakeutuu postin takaseinää peittävään Euroopan karttaan. Se oli kartta EU:sta. No, muuten ihan kiva, mutta Suomen itäraja kulki Kotkasta Jyväskylää leikaten Ouluun. Hmm. Missä Lappi? Missä Itä-Suomi? Missä SUOMI? Kiukkua nieleskellen tuijotin karttaa ja mietin miten hiton tyytyväisiä ranskalaiset ovatkaan itseensä. -Apua, jos joku olisi unohtanut kartasta vaikka Korsikan! Silloin sapetti, mutta myöhemmin olen ajatellut, että milläs muuten oppivatkaan maantietoa, jos tarjolla oleva informaatio on noin löysää... Vähän sinnepäin.

Nyt kuitenkin täytyy sanoa, että kuinka muut oppisivatkaan ikinä pohjoista Eurooppaa tuntemaan, jos jopa ruotsalainen jätti esittää maantietoa rutkasti muokaten??? Ikean ravintolan seinällä oli jättimäinen kuva Lapista (Ruotsin Lapista!), ja tällainen kartta informaatiota jakamaan: (rannikkolaiset, kaivakaa snorkkelinne, sillä voitte joutua sanomaan pulipuli!)