Brysselissä ollessa eurooppalaisuuteen ei voi olla törmäämättä. Symbolit hyppäävät silmille: omat hallintorakennukset, instituutiot, eurolippu tähtineen, yhteinen "kansalaisuus" matkustus- ja työskentelyvapauksineen, maiden rajojen avoimuus...
Mutta mitä on olla eurooppalainen? Voidaanko eurooppalainen ihminen sovittaa johonkin tiettyyn muottiin, joka sopisi jotenkin kaikkiin ihmisiin? Tuskin. Otsikon mukaisesti jokainen on monesta paikasta kotoisin. Eurooppa kuitenkin "tyhjää pajatson" ollen se voima, joka kerää kaiken yhteen.
Välillä hymyilyttää miten erilaisia kulttuurimme voivatkaan olla. Toisista näkyy kiireettömyys ja rento elämäntyylin, mikään ei ole ongelma, "pas problem". Tai kaikki käy, si si si. Toiset ovat vakavia ja haluavat asioiden toimivan heti ja tässä. Aikatauluihin suhtautuminen ja joko niiden käyttäminen väljänä viitekehyksenä tai sitten niiden tarkka noudattaminen tuottaa joskus isojakin ongelmia. Erilaisia asenteita löytyy rajattomiin. Alkoholi, huumeet, koulutus, tarkkuus, kaikesta löytyy erilaisia mielipiteitä.
Kerran luin jostain, jossa määriteltiin Euroopan jakautuvan olut- ja viinimaihin. Viinimaissa ollaan rennompia ja "itseriittoisempia". Siellä asioita ei lauota suoraan, vaan mieluiten mutkien kautta. Aikakäsite on viinimaissa hyvinkin häilyvä. Olutmaissa sen sijaan ollaan jämptejä, vakavampimielisiä ja tehdään asiat niinkuin sanotaan. -Ja juodaan enemmän, kaiketi koska monestikaan olut ei ole niin vahvaa kuin viini...(?) Mielestäni tämä hauska vertailu on toisaalta aika paikkansa pitävä, vaikka sitä ajattelee pidemmällekin.
Monet eurooppalaiset voisivat olla mistä tahansa Euroopan maasta ulkonäkönsä perusteella. Jotkut taas edustavat vahvasti oman maansa stereotypiaa. Erilaisuus on kuitenkin äärettömän kaunista- ja aina jotain sellaista mitä itse haluaisi. Kuinka moni ulkomainen ystävä onkaan ollut otettu piikkisuorasta silkkitukasta mikä minulla on. Itse ihailen tietenkin eteläisempien ystävieni kauniisti lainehtivia, hurjan tuuheita hiuksia. Joskus minulla on vaikeuksia arvioida eteläisempien ihmisten ikää, koska tummine hiuksineen ja kasvoineen he aina tuntuvat näyttävän vanhemmilta kuin mitä oikeasti ovat. Toisaalta olen saanut kuulla paljon vaaleista pohjoismaisista, jotka näyttävät lapsenkasvoisilta. Vaaleat hiukset, vaalea "ohut" iho ja sinisilmäisyys saattaa hämätä taas toiseen suuntaan. Itse tietenkin tyytyväisenä kerron juttua, kun minut Italiassa arvoitiin ainakin 5-7 vuotta nuoremmaksi kuin olen...
Asia, jonka itse olen monesti huomannut pohjoismaisten ja etelän maiden välillä, on pukeutuminen. Vaatetus on tietenkin sään puolesta erilaista, ja etelässä naisten on "hyväksytympää" pukeutua naisellisuutta korostaviin vaatteisiin. (Mutta siitä ei tässä enempää.) Itse olen huomannut, että vaikka periaatteessa vaatetus olisi samanlaista, niin siinä on aina pieni ero. Siinä kuin pohjoismaaalaisena pukeutuu "yksinkertaiseen", klassisempaan, pursuaa Ranskan putiikit rönsyilevää muotia. Tämän eron huomaa varsinkin ranskankielisessä Brysselissä. Monestikaan en kaupoista löydä heti sitä hakemaani, koska linja vain jotenkin on erilainen. Kun matkaa flaaminkieliseen Antwerpeniin shoppaileen, tuntuu tarjonta kaupoissa olevan ihan erilaista ja ostoskassit täyttyvät normaaliakin nopeammin. Se on vain se "pieni ero".
Joka tapauksessa, olit sitten viininjuoja tai oluen siemailija, olen varma, että sinussa on eurooppalainen. Eurooppalainen asenne ja identiteetti vahvistuu Euroopan integraation myötä jatkuvasti. Tietoisuus samanlaisuudestamme kasvaa. Eurooppalaisuus ei ole vain kiinni byrokraattisissa instituutioissa, vaan tunne siitä vahvistuu lisääntyvän matkustamisen ja eurooppalaisen verkostoitumisen kautta, onhan meillä mm. vahva yhteinen historia. Voimme siis yhdessä kohottaa virkistävän lasillisen, oli se sitten olutta tai viiniä!
No comments:
Post a Comment