Miten ajatukset näin keväällä karkaavatkin siihen, että miksei sitä voi asua jossain maassa, jossa oikeasti näkisi aurinkoa ja päivä pitenisi heti tammikuun puolenvälin jälkeen. No, kai sekin on jo jotain, että täällä Belgiassa saa nauttia kauniista auringonpaisteesta edes silloin tällöin jo tammikuussakin. Joka tapauksessa, viimeiset viikon ovat olleet kummallisia: ihanaa auringonpaistetta, joka saa kaivamaan aurinkolasit laatikon nurkasta. Perään sitten tuleekin lunta ihan sankan lumisateen muodossa ja ulkona saa liukastella sohjossa ja jäässä. Sitten taas paistaa ja mittari näyttää reilusti 13 astetta. Miten ihanaa! Kunnes luvassa on taas masentavan harmaata ja vesisadetta, sää kuin syksyllä konsanaan!
Tänään oli yksi näistä masentavista, syksyisistä päivistä. Päivällä saa melkein sytyttää valon, että näkee tehdä sen minkä haluaa. Olipa inhottavaa näyttää naamaansa ulkona! Kuinka taas tuli ikävä kunnon kumisaappaita! (Ne taitavatkin olla ostoslistalla seuraavalla Suomenreissulla.) Joka tapauksessa, mieltäni tänään piristi kovasti, kun muistin vanhan kansan sanonnan: kevät keikkuen tulevi. Tämä on varmasti sitä keikuntaa, ettei meitä vielä voi helliä lämpimällä keväällä. Siispä, maaliskuuhun ei ole kuin viikko, minä jään positiivisena odottamaan kirsikkapuiden kukkimista!
2 comments:
Voi Sinä Onnellinen kirsikkapuinesi !!!!!! Meillä on kolme kuukautta ollut pakkanen reilusti yli 20. Tänäänkin 26. Ainoa toivomus on, että pakkanen joskus hellittäisi ja painuisi alle 10. Ja lunta, lunta, lunta tulee. Aina vaan lisää ja lisää. Jos tästä joskus kevät ja kesä tulee, niin sanon Uskomatonta.
Maaliskuuhun enää kolme yötä, oi tule jo kevät!
Täällä Helsingin lumikaaoksessa muistelen vanhan kansan sanontaa "uusi lumi vanhan surmaa". Toivottavasti tuo taivaalta tuleva muuttuu hyvin pian vanhan surmaksi;)
Aurinkoa päiviisi,
t. kevättä kiikeästi kaipaava täti
Post a Comment