No, nyt se syksy sitten saapui rytinällä Brysseliin. Vielä viikonloppuna saimme nauttia ihanasta auringosta ja +15 asteen lämpötiloista. Minä iloitsin erityisesti, niin että vietin sunnuntaina ulkosalla koko päivän! Ihanaa, kuin Suomessa syyskuussa!
Maanantai alkoikin sitten kaatosateilla. Alkoi olemaan sellainen olo, että on vankina sisällä, sillä tasainen kaatosade ei väistynyt koko päivänä. Puhuri pyöri ja väijyi kadulla tallaajia. Itse olin ihan tyytyväinen, ettei tarvinnut nenäänsä ulos laittaa. Kaivoin talvitakinkin tiistaina esiin, sillä lämpötilat ja tuuli kävivät kiinni luihin ja ytimiin. Lapaset ja talvitakki ovatkin olleet hyvä yhdistelmä tällä viikolla.
Muistutan kuitenkin kaikkia, että ollaan varovaisia niiden sateennvarjojen kanssa. Kadulla väistetään kiltisti muita ihmisiä ja kun sateenvarjo menee rikki, se laitetaan suosista sateenvarjojen hautausmaalle... Ettei käy kuin minulla. Heilautin sateenvarjoani, joka roikkui ranteestani, ja kävi niin, että sateenvarjon pää, jossa on se kangasosa, lensi kaaressa yli viiden metrin päädän. Kiitin onneani, ettei siinä kävellyt ketään, olisin varmasti pidätettynä pahoinpitelystä tällä hetkellä! Tai etten kolhinut kenenkään autoa.
Bryssel on sateenvarjojen kaupunki. Jos uloslähtiessä paistaa, se ei ole laisinkaan takuu, että puolen tunnin päästä paistaisi myös. Sateet ja ajoittaiset tuulenpuuskat ovat jopa ex-vaasalaiselle yllättäviä. Supermarketeissa, joissa valikoimat ovat hyvin suppeat, löytyy sateenvarjoja kuitenkin vaikka miten paljon. Eikä suotta! Itse muistelen aina hymyssä suin äitini vierailua Brysselissä, missä jouluisen sään sijaan myrskynsi ja riepoi. Kun kiersimme kaupungilla, tuuli riepotteli meitä ja varsinkin niitä sateenvarjoparkoja. Äitini oli erityisen epäonnekas, sillä hänellä rikkoontui tuolla reissulla kolme sateenvarjoa! Kolmannen kohdalla kävi niin, että marketin ulkopuolella tuuli repäisi sen heti irti tuista. Minä nauroin kippurassa kadulla maaten, mutta rakas äitini ei niinkään nähnyt tilanteessa mitään huvittavaa. (Minua naurattaa vieläkin, kun tapausta muistelen!)
Kuvan sateenvarjo ei liity tapaukseen, vaan on oiva esimerkki tämän viikon lohduttomasta tuiverruksesta.
2 comments:
Ja minä kun uskon, että Vaasan torin toukokuun lopun viiltävää viimaa ei mikään voita. Mutta minähän olinkin vain satunnainen Vaasankävijä männä keväänä.
Niin,niin, harmitti kait se sateenvarjon osto,kun maksoin siitä parisenkymppiä ja avatessa heti lensi taivaan tuuliin.
Tai itse asiassa harmitti se, kun vieressä olisi ollut viiden euronkin varjoja.Ja saman asian olisi ajanut.
Kielenhuollollisiin syihin vedoten korjaan, ettet kai sentäs kadulla MAANNUT ja nauranut.
Johan nyt siitä olisi joku jo sun korjannut ja vienyt pahnoille.
-äiti-
Post a Comment