Jahas, mitäs tämä on? Kuumetta, ei voi olla totta! Ei voi!

Laihaa lohtua lääkäri tarjoilee, kun sairastuu influenssaan ja makaa kotosalla kuolemankielissä. "Ota flunssalääkkeitä ja lepää". Lepää? Kuinka kauan?!?!?! Viime viikolla tapasin lääkärin kahdesti. Molemmilla kerroilla sain saman ohjeistuksen. Toisella kertaa lääkäri vielä totesi, että jos en ole maanantaina terve, niin tulla vastaanotolle uudelleen. Mitä?! Eihän sellaisen pitäisi olla vaihtoehtokaan!

No, maanantaiaamu valkenee. Nenä vuotaa, yskittää. Olen hikinen. Mittaan kuumeet, aamulämpö lähemmäs 38 astetta. Eihän tämän todellakaan näin pitänyt mennä! Kahdeksas päivä makoillen? Aaargh! Ajattelen, että nyt kyllä yritän kaikesta huolimatta- vihdoin kun minulle oli tarjottu aloittaa rutiininomainen arki toimistolla, kehoni tulee minua vastaan tällä flunssalla. Ensimmäisen kerran korvissa humisee ja kaikki menee pimeäksi suihkun jälkeen. Vähän happea ja uuteen yritykseen, joka kuitenkin pian päättyy samalla tuloksella. Kai se on luovutettava ja ymmärrettävä, ettei tässä vielä valmiita olla. Josko sitten huomenna olisi taas vähän vahvempi!

Epätoivoinen soitto työpaikalle. No joo, onneksi ovat kovin ymmärtäväisiä ja sanovat edelleen, että lepäile ihmeessä, äläkä tule aiemmin kuin olet terve. Hetken päästä tulee perään toinen soitto: toivomme, että tuot lääkäriltä todistuksen, että olet työkykyinen, kun tulet toimistolle. Pelkäävät varmasti röh röh-tautia. Hmmm... No, minä menen lääkärille, joka on helpottunut kuullessaan, että vointini on paranemaan päin ja ihanan äidillisesti selvittää, että tälläisen rääkki(räkä)taudin jälkeen ei ole ihmekään, jos voimat ovat kadonneet. Lepäile nyt vielä huominen ainakin. Ja kuume pitää hoitaa pois. Joojoo.

Sitten otan puheeksi toisenlaisen todistuksen, jonka minun toivotaan toimittavan toimistolle. Lääkäri nostaa kulmakarvojaan. Eihän sellaista voi tietenkään nyt kirjoittaa, kun olen vielä sairaana. Onkin parempi, että lepään ainakin vielä keskiviikonkin. "Jaha, mutta kun minä mieluusti yrittäisin jo aiemmin..." Ei, se ei ole mahdollista, koska lääkäri uskoo pystyvänsä kirjoittamaan tämän todistuksen vasta torstaina, arvioiden minun matalaa flunssaääntäni ja köhää. Niinpä sovimme uuden ajan torstaiaamuksi, jotta voin käydä hakemassa todistuksen työkyvystäni ennen toimistolle menoa. Soitan toimistolle uutiset ja sanon, että voisin kyllä varmaan tulla ainakin silloin jo keskiviikkona. "Ei, jos lääkäri sanoo, että torstaina, niin silloin." Jaha. No, minä en sitten voi kuin ottaa rennosti ja sairastaa. No, tulee se lepo tarpeeseen, sen verran heikkona vielä ollaan. Luulisi nyt pöpöjen todella kaikonneen ennen torstaita. Jokainen, peukku pystyyn sille!!!

Lopuksi haluan toivottaa kaikille ihaNAISILLE iloista ja kaunista naistenpäivää! On kaunista olla nainen! Kunpa muistaisimme nauttia aina "sisaruudesta" ja tsempata muita naisia ehdoitta eteenpäin!